Missä mennään sosiaali- ja terveysalalla yrittäjyyden näkökulmasta?

Uutiset

25 syyskuun, 2022

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisasiantuntija Terhi Tevameri, KEHA-keskuksesta, vieraili Turbiini Myllypuron esihautomo-ohjelmassa (1.9.2022). Kysyimme Terhiltä, että missä sosiaali- ja terveysalalla mennään – erityisesti yrittäjyyden näkökulmasta.

Mitä kuuluu sosiaali- ja terveysalalle, Terhi Tevameri?

Sote-alalla tapahtuu nyt paljon asioita – niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Kansallisessa näkymässä ei voi olla mainitsematta historiallisen suurta hyvinvointialueuudistusta. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnista hyvinvointialueille vuoden vaihteessa. Hyvinvointialueiden lisäksi korona sekä etäteknologian lisääntyminen ovat osa sote-alan kuulumisia. ” Terhi Tevameri aloittaa.

Kansainvälisellä tasolla EU esitti 7.9.2022 eurooppalaisen hoito- ja hoivastrategian, jonka tarkoituksena on varmistaa laadukkaat, kohtuuhintaiset ja saavutettavissa olevat hoitopalvelut koko Euroopan unionin alueella ja parantaa niin hoitoa ja hoivaa saavien kuin sitä ammattimaisesti tai omaishoitajina antavien tilannetta.

Miltä sote-ala näyttää alan opiskelijan näkökulmasta?

Terhin mukaan työllisyysnäkymät ovat sote-alalla äärettömän hyvät. Yleinen näkymä on se, että töitä on paljon ja ydintyön sisältö motivoi. Haasteena on ehdottomasti työn vetovoima ja työssä jaksaminen. Vaikka itse työn sisältö motivoi, monet työoloihin ja työn tekemisen kontekstiin liittyvät asiat vaativat muutoksia. Esimerkiksi johtaminen, resurssointi ja palkkaus on nostettu esille. Ongelmien purkaminen ja ratkaisut edellyttävät isoa muutosta, mutta näitä voidaan korjata. Haastavampaa olisi korjata ydintyötä sekä sisäistä motivaatiota työn tekemiseen.

Tevameri nostaa esiin myös hyvinvoinnin trendin. Ihmiset haluavat satsata omaan terveyteen entistä enemmän.

Millaisia yrityksiä sote-alalla tarvitaan?

Tevameren mukaan sote-alalla tarvitaan iso ja kasvava kirjo yrityksiä. Sote-palvelualan yrityksiä on tällä hetkellä runsas 18 000. Näistä yrityksistä eläköityy paljon työntekijöitä, mutta myös itse yrittäjiä. Tämä herättää kysymyksiä omistajanvaihdoksista: mitä niille yrityksille tapahtuu, jossa itse yrittäjä eläköityy? Myydäänkö ne vai lakkaavatko nämä yritykset olemasta? Palvelujen tarve on joka tapauksessa suuri.

Teknologia tuo myös uusia vivahteita sote-alan yritysnäkymiin. Eikä tällöin puhuta pelkästä terveysteknologiasta, vaan teknologia ujuttautuu sotepalveluihin yhä vahvemmin. Työn tekeminen muuttuu, sillä osittain työtä voidaan tehdä etänä tai sähköisesti.

Teknologian mahdollistamana toimialalla tapahtuu vähitellen murros globaalisti toimivaksi toimialaksi. Euroopassa terveystietojen ja sähköisten reseptien vapaa liikkuvuus rajojen yli kasvaa. Vuonna 2025 potilastietojen yhteenvetoja aletaan jakamaan EU- ja ETA-alueella toimijoiden kesken.

Terhi myös painottaa, ettemme voi keskittyä pelkästään korjaaviin ja hoitaviin palveluihin. Myös ennaltaehkäisyn näkökulma tulee huomioida, kuten myös jälkihoito ja kuntoutus.

Näiden lisäksi Terhi näkee, että osassa yritysmaailmaa on jo pidempään ollut vallalla yrityskulttuurin kehittämisen trendi, joka huomioi johtamiskysymykset sekä työhyvinvoinnin näkökulmat, ja ne astuvat myös kuvaan ja kenties jalkautuvat sote-alalle laajemmin.

Kun suuret hyvinvointialueet aloittavat toimintansa, miten tämä vaikuttaa sote-alan pienyrittäjiin? Pärjäävätkö he kilpailutuksissa?

Tämä on tärkeä kysymys.” Terhi vastaa. Hyvinvointialueet ovat valtavan isoja verrattuna tämänhetkiseen kunnalliseen toteutukseen.

”Pelkästään sote-palvelunalan yrityksiä Suomessa on noin 18 200 ja ne työllistävät yli 90 000 henkilöä. Sotepalvelualan yrittäjyys on luonteeltaan pienyrittäjyyttä, noin 94 prosenttia alan yrityksistä on alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä.” Terhi Tevameri kirjoittaa artikkelissa ”Elinvoimaisuutta yhteistyöllä” yhdessä Antti Hautaniemen kanssa. (2.6.2022 https://soteuudistus.fi/-/elinvoimaisuutta-yhteistyolla)

”On olemassa riski yrityskentän ollessa kullakin alueella laaja – satoja yrityksiä, tuhansia työntekijöitä – että tällöin ostopalvelut tehtäisiin myös suurina erinä. Tämä ei kuitenkaan ole yhteiskunnan etu vaan hyvinvointialueille tarvitaan hyvin monenlaisia yrityksiä. Tätä asiaa on hyvä nostaa keskusteluissa esille. Vaihtoehtoja tulee olla, jotta laatukilpailu toteutuu.” Terhi toteaa.

Minkälaisia vinkkejä Terhi Tevameri antaisi sote-alan opiskelijoille, jotka harkitsevat yrittäjyyttä yhtenä uravaihtoehtona?

Terhi nostaa esille neljä vinkkiä:

  • Yrittäjyydessä palvelun laatu on ydin. Kun vastaat asiakkaan todelliseen tarpeeseen palvelun laadukkuudella, ei voi mennä suuresti vikaan. Laadukkuuteen yhdistyy myös helppous. Esimerkkinä tästä Terhi nostaa esiin saavutettavuuden, esimerkiksi selkeät nettisivut – jos yrityksen nettisivut ovat sekavat, voi ostopolku tyssätä siihen.
  • Toimintaympäristön seuraaminen on tärkeää, jotta ymmärtää oman alan nousevia trendejä. Toimintaympäristön analyysin ei tarvitse olla monimutkainen prosessi, riittää kun tutustuu ja seuraa omaa alaa eri kulmista. Tevameri mainitsee median, ammattilehdistön, toimialaan ja muuhun kehittämiseen liittyvät raportit, eri ministeriöiden julkaisut, alan eri toimijoiden uutiskirjeet hyvinä väylinä seurata oman toimintaympäristön tapahtumia. Kun tutustut alasi toimintaympäristöön, huomioi erityisesti mitä alalla tarvitaan, minkälaisia yrityksiä jo toimii, mitä oma yritystoiminta toisi lisää sekä mikä olisi oma kilpailuetu.
  • Kuten useat Turbiinin yritysvierailijat, myös Terhi mainitsee verkostoitumisen yhtenä vinkkinä. Verkostoituminen on tärkeä osa toimialaympäristön ymmärrystä. Verkostoitua voi messujen, somen, työpaikan lisäksi esimerkiksi itse järjestämällä tapahtuman: kutsumalla tutustumaan toimitiloihin tai tilaisuuteen Teamsissa. Myös julkisen sektorin tapahtumat ovat hyviä tilaisuuksia syventää ymmärrystä omasta toimialasta ja sen keskeisistä tekijöistä.
  • Omasta jaksamisesta huolehtiminen mainitaan usein, myös tässäkin tapauksessa – eikä turhaan. Terhi suosittelee vetämään selvät rajat siihen, minkälaista palvelua tarjoaa, mitä osaa ja missä voi auttaa. Näin säästyy niin yrittäjän kuin asiakkaankin aika.

Vaikka sotepalvelu-alalla puhaltaa muutoksen tuulet, ei tarve yrittäjyydelle ole kadonnut.

Turbiini Myllypuron esihautomo-ohjelma (10 op) on käynnissä juuri. Seuraavaan toteutukseen voi hakea mukaan kevään opintojaksojen ilmoittautumisen avauduttua.